Vantaan ja Keravan hyvinvointialue edelläkävijän roolissa
Omista sairauksista ja vaikeista elämäntilanteista selviytyneet kokemusasiantuntijat tietävät, mikä heitä hädän hetkellä auttoi – ja mikä ei auttanut. Juuri se on tärkein syy, miksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella hyödynnetään kokemusasiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluja kehittämistehtävissä sekä asiakastyössä.
”Meillä on ollut yhteisenä tahtotilana mahdollistaa kokemusasiantuntijoiden työskentely VAKEn palveluissa. Kokemusasiantuntijatoiminnan avulla saamme kehitettyä toimintaamme vastaamaan paremmin asiakkaiden ja asukkaiden tarpeita”, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen erityisasiantuntija Hilda Hakkarainen.
”Näkisin, että esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja sosiaalityössä kokemusasiantuntijatoiminta on jo vakiinnuttanut paikkansa, mutta uskon että kokemustietoa hyödynnetään enenevissä määrin muissakin palveluissa”, Hakkarainen uskoo.
Asiakasosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden lisääminen palveluihin on nouseva trendi ja tärkeä painopiste sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä eri puolilla Suomea.
Uusi KAP-kokemusasiantuntijapankki
Paljon kiitelty sosiaalinen innovaatio KAP-kokemusasiantuntijapankki luotiin alun perin Vantaan A-kilta ry:n hallinnoimassa pilottihankkeessa vuosina 2020-2023. Hankkeen jälkeen järjestölähtöinen kokemusasiantuntijatoiminnan koordinointi siirtyi tämän vuoden alusta Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n toteuttamaksi.
Uusinta uutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhteiskunnallisen palveluyrityksen periaatteella toimivan EskoTyö Oy:n mukaan tulo. Yritys on ottanut hoitaakseen KAP-kokemusasiantuntijapankin, jossa on kymmeniä koulutettuja kokemusasiantuntijoita tilattavissa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin.
EskoTyö Oy:n KAP-kokemusasiantuntijapankin koordinaattori Niina Kaartinen korostaa, että kokemusasiantuntijat tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä muiden sote-ammattilaisten rinnalla. Kokemusasiantuntijapankin avulla huolehditaan toimeksiantojen oikeudenmukaisista ja yhteneväisistä sopimuksista sekä palkkioista.
Miten työnantajat ja kokemusasiantuntijat sitten kohtaavat toisensa?
EskoTyö Oy on räätälöinyt kokemusasiantuntijoiden työnvälitykseen oman WorkPilots-alustalla toimivan palvelun. Kokemusasiantuntijat laativat WorkPilotsiin kuvauksen omasta osaamisestaan ja haluamistaan työtehtävistä. Työnantajat voivat tilata EskoTyön KAP:in kokemusasiantuntijoita työtehtäviin WorkPilotsin kautta, tai ottamalla yhteyttä koordinaattori Niina Kaartiseen.
”Kokemusasiantuntijat voivat liittyä KAP-kokemusasiantuntijapankkiin mistä päin Suomea tahansa, sillä esimerkiksi asuinpaikasta riippumattomat etätapaamiset ja -tilaisuudet ovat tätä päivää”, Kaartinen sanoo.
Sekä Kaartisella että Hakkaraisella on vahva usko siihen, että kokemusasiantuntijoiden palkkaaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyöhön ja asiakaspalveluun lisääntyy lähiaikoina paljon eri puolilla Suomea.
Kokemusasiantuntija Merja Jansson raitistui päihderiippuvuudesta parikymmentä vuotta sitten. Kokemusasiantuntijakoulutuksen lisäksi hänellä on päihde- ja mielenterveystyön lähihoitajan tutkinto.
”Rakas harrastus minulle on runojen kirjoittaminen ja lausuminen. Halu auttaa muita ja uudet työtehtävät olivat tärkeä syy KAP-kokemusasiantuntijapankkiin liittymiseeni. Meillä on mukava KAP-porukka, toinen toista tukeva ilmapiiri ja paljon erilaista kokemustaustaa. Toisilta oppii uutta jatkuvasti. Itsensä kehittämistä ajatellen on hyödyllistä peilata omaa kokemusta muiden kokemuksiin”, Jansson tuumii.
”Rehellinen – joskus rajatkin rikkova – omista kokemuksista kertova puhe selkeyttää ja kirkastaa usein kuulijoiden ajatuksia.”
Janssonin muistikuviin on jäänyt erään päihdeseminaarissa olleen ja Janssonin raitistumistarinan kuulleen kommentti, joka kertoo oleellisen vertaistuen tärkeydestä raitistumisprosessissa:
”Jos tuo on raitistunut päihteistä, niin kyllä minäkin pystyn samaan, eli elämään raittiina ja saamaan mielenrauhan.”
Anne-Marie Tammilehto aloitti KAP- kokemusasiantuntijapankissa reilu vuosi sitten. Taustaltaan Kuopiossa syntynyt Tammilehto on sosiaalityöntekijä. Hän on tehnyt pitkän työuran sosiaalityöntekijänä – muun muassa lastensuojelussa, psykiatriassa ja perheterapiassa.
”Sairastumiseni jälkeen minusta tuntui, että menetin kaiken. Vuosien tyhjäkäynnin jälkeen sain vihdoin tarvitsemaani apua, kun lääkärini ehdotti minulle sosiaalisen tuen tarpeen arviointia. Päädyimme yhdessä lääkärini kanssa siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät sopivat elämäni haasteisiin. Pääsin kuntoutukseen, ja löysin kadoksissa olleita vahvuuksiani pienin askelin ja pelastuin elämälle”, kertoo Tammilehto kiitollisena.
”Tapasin kuntoutuksessa eri rooleissa olevia kokemusasiantuntijoita. Vointini parannuttua tuli halu opiskella kokemusasiantuntijaksi. Toivoin, että elämänkokemukseni voisi antaa muille pisaran viisautta ymmärtää, että kovia kokeneiden kokemusasiantuntijoiden tarinoissa – kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan – on paljon elämän viisautta.”
Vuonna 2021 Anne-Marie Tammilehto valmistui kokemusasiantuntijaksi Taiteen Sulattamo ry:n järjestämästä koulutuksesta.
”Koulutus oli erittäin hyvä. Tärkein omaan voimaantumiseeni liittynyt tapahtuma oli koulutusaikana saamani pyyntö osallistua sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittäjä -työryhmän jäseneksi.”
”Ensimmäinen keikkani kokemusasiantuntijana oli Soccan (Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin ja Helsingin yliopiston yhteinen sosiaalialan kehittämis-ja tutkimus organisaatio) tilaama luento valtakunnallisilla aikuissosiaalityön päivillä.”
”Olen tuntenut kiitollisuutta kaikista kehittämiseen tai koulutuksiin liittyvistä tehtävistä, joiden fokus on asiakkaan kokonaisvaltaisessa ja yksilöllisessä palvelutarpeen arvioinnissa ja riittävän elämänlaadun turvaamisessa. Vuonna 2023 rohkaistuin vihdoin työskentelemään erään yksilöasiakkaan kanssa. Kaikkien pelkojeni vastaisesti suhteestamme rakentui todellinen, toimiva ja rehellinen kokemusasiantuntija-asiakas -suhde.”
”Nyt meillä KAP-kokemusasiantuntijapankissa on turvallinen työyhteisö ja keskinäinen vertaistuki. Tunnen kokevani taas yhteisöllisyyttä, jota työkyvyttömyyteni vuoksi menetin. Opimme koko ajan uutta koulutuksissa, toisiltamme ja asiakkailta. Ja mikä parhainta – saamme olla mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä ja apua tarvitsevien asiakkaiden auttamistyössä”, Tammilehto kiittelee.
