Vantaan ja Keravan hyvinvointialue edelläkävijän roolissa
Omista sairauksista ja vaikeista elämäntilanteista selviytyneet kokemusasiantuntijat tietävät, mikä heitä hädän hetkellä auttoi – ja mikä ei auttanut. Juuri se on tärkein syy, miksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella hyödynnetään kokemusasiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluja kehittämistehtävissä sekä asiakastyössä.
– Meillä on ollut yhteisenä tahtotilana mahdollistaa kokemusasiantuntijoiden työskentely VAKEn palveluissa. Kokemusasiantuntijatoiminnan avulla saamme kehitettyä toimintaamme vastaamaan paremmin asiakkaiden ja asukkaiden tarpeita, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen erityisasiantuntija Hilda Hakkarainen.
– Näkisin, että esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja sosiaalityössä kokemusasiantuntijatoiminta on jo vakiinnuttanut paikkansa, mutta uskon että kokemustietoa hyödynnetään enenevissä määrin muissakin palveluissa, Hakkarainen uskoo.
Asiakasosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden lisääminen palveluihin on nouseva trendi ja tärkeä painopiste sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä eri puolilla Suomea.
Uusi KAP-kokemusasiantuntijapankki
Paljon kiitelty sosiaalinen innovaatio KAP-kokemusasiantuntijapankki luotiin alun perin Vantaan A-kilta ry:n hallinnoimassa pilottihankkeessa vuosina 2020-2023. Hankkeen jälkeen järjestölähtöinen kokemusasiantuntijatoiminnan koordinointi siirtyi tämän vuoden alusta Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n toteuttamaksi.
Toiminnan tarkoituksena on edistää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimivien kokemusasiantuntijoiden osaamista, toimijuutta ja osallisuutta, kouluttaa uusia kokemusasiantuntijoita sekä vakiinnuttaa ja varmistaa kokemusosaamisen saatavuus alueella
Uusinta uutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on yhteiskunnallisen palveluyrityksen periaatteella toimivan EskoTyö Oy:n mukaan tulo. Yritys on ottanut hoitaakseen KAP-kokemusasiantuntijapankin, jossa on kymmeniä koulutettuja kokemusasiantuntijoita tilattavissa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin.
EskoTyö Oy:n KAP-kokemusasiantuntijapankin koordinaattori Niina Kaartinen korostaa, että kokemusasiantuntijat tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä muiden sote-ammattilaisten rinnalla. Kokemusasiantuntijapankin avulla huolehditaan toimeksiantojen oikeudenmukaisista ja yhteneväisistä sopimuksista sekä palkkioista.
Miten työnantajat ja kokemusasiantuntijat sitten kohtaavat toisensa?
”EskoTyö Oy on räätälöinyt kokemusasiantuntijoiden työnvälitykseen oman WorkPilots-alustalla toimivan palvelun. Kokemusasiantuntijat laativat WorkPilotsiin kuvauksen omasta osaamisestaan ja haluamistaan työtehtävistä. Työnantajat voivat tilata EskoTyön KAP:in kokemusasiantuntijoita työtehtäviin WorkPilotsin kautta, tai ottamalla yhteyttä koordinaattori Niina Kaartiseen.”
”Kokemusasiantuntijat voivat liittyä KAP-kokemusasiantuntijapankkiin mistä päin Suomea tahansa, sillä esimerkiksi asuinpaikasta riippumattomat etätapaamiset ja -tilaisuudet ovat tätä päivää”, Kaartinen sanoo. Sekä Kaartisella että Hakkaraisella on vahva usko siihen, että kokemusasiantuntijoiden palkkaaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyöhön ja asiakaspalveluun lisääntyy lähiaikoina paljon eri puolilla Suomea.
Kokemusasiantuntijoilla on monipuolista osaamista
Kokemusasiantuntija Merja Jansson raitistui päihderiippuvuudesta parikymmentä vuotta sitten. Kokemusasiantuntijakoulutuksen lisäksi hänellä on päihde- ja mielenterveystyön lähihoitajan tutkinto.
”Tällä hetkellä teen töitä Suojapirtti ry:n Kotkankadun päihteettömässä asuntolassa ja Sininauhalla”.
”Erilaisia keikkatöitä teen mielelläni. Pidän luentoja ja koulutan. Kannustan päihdeongelmista kärsiviä hakeutumaan hoitoon, ja autan heitä päihteistä toipumisen eri vaiheissa”, Jansson kuvailee työtään kokemusasiantuntijana.
”Rakas harrastus minulle on runojen kirjoittaminen ja lausuminen. Halu auttaa muita ja uudet työtehtävät olivat tärkeä syy KAP-kokemusasiantuntijapankkiin liittymiseeni. Meillä on mukava KAP-porukka, toinen toista tukeva ilmapiiri ja paljon erilaista kokemustaustaa. Toisilta oppii uutta jatkuvasti. Itsensä kehittämistä ajatellen on hyödyllistä peilata omaa kokemusta muiden kokemuksiin”, Jansson tuumii.
”Rehellinen – joskus rajatkin rikkova – omista kokemuksista kertova puhe selkeyttää ja kirkastaa usein kuulijoiden ajatuksia.”
Janssonin muistikuviin on jäänyt erään päihdeseminaarissa olleen ja Janssonin raitistumistarinan kuulleen kommentti, joka kertoo oleellisen vertaistuen tärkeydestä raitistumisprosessissa:
”Jos tuo on raitistunut päihteistä, niin kyllä minäkin pystyn samaan, eli elämään raittiina ja saamaan mielenrauhan.”
Anne-Marie Tammilehto aloitti KAP- kokemusasiantuntijapankissa reilu vuosi sitten. Taustaltaan Kuopiossa syntynyt Tammilehto on sosiaalityöntekijä. Hän on tehnyt pitkän työuran sosiaalityöntekijänä – muun muassa lastensuojelussa, psykiatriassa ja perheterapiassa.
”Elämäni romahti vuonna 2015, kun sairastuin neuroborrelioosiin ja jäin sairaslomalle. Elin vuosia epävarmuudessa kuntoutustuella. Lopulta seitsemän vuoden jälkeen minulle myönnettiin työkyvyttömyyseläke.”
”Sairastumiseni jälkeen minusta tuntui, että menetin kaiken. Vuosien tyhjäkäynnin jälkeen sain vihdoin tarvitsemaani apua, kun lääkärini ehdotti minulle sosiaalisen tuen tarpeen arviointia. Päädyimme yhdessä lääkärini kanssa siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät sopivat elämäni haasteisiin. Pääsin kuntoutukseen, ja löysin kadoksissa olleita vahvuuksiani pienin askelin ja pelastuin elämälle”, kertoo Tammilehto kiitollisena.
”Tapasin kuntoutuksessa eri rooleissa olevia kokemusasiantuntijoita. Vointini parannuttua tuli halu opiskella kokemusasiantuntijaksi. Toivoin, että elämänkokemukseni voisi antaa muille pisaran viisautta ymmärtää, että kovia kokeneiden kokemusasiantuntijoiden tarinoissa – kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan – on paljon elämän viisautta.”
Vuonna 2021 Anne-Marie Tammilehto valmistui kokemusasiantuntijaksi Taiteen Sulattamo ry:n järjestämästä koulutuksesta. ”Koulutus oli erittäin hyvä. Tärkein omaan voimaantumiseeni liittynyt tapahtuma oli koulutusaikana saamani pyyntö osallistua sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittäjä -työryhmän jäseneksi”.
”Ensimmäinen keikkani kokemusasiantuntijana oli Soccan (Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin ja Helsingin yliopiston yhteinen sosiaalialan kehittämis-ja tutkimus organisaatio) tilaama luento valtakunnallisilla aikuissosiaalityön päivillä”.
”Olen tuntenut kiitollisuutta kaikista kehittämiseen tai koulutuksiin liittyvistä tehtävistä, joiden fokus on asiakkaan kokonaisvaltaisessa ja yksilöllisessä palvelutarpeen arvioinnissa ja riittävän elämänlaadun turvaamisessa. Vuonna 2023 rohkaistuin vihdoin työskentelemään erään yksilöasiakkaan kanssa. Kaikkien pelkojeni vastaisesti suhteestamme rakentui todellinen, toimiva ja rehellinen kokemusasiantuntija-asiakas -suhde”.
”Nyt meillä KAP-kokemusasiantuntijapankissa on turvallinen työyhteisö ja keskinäinen vertaistuki. Tunnen kokevani taas yhteisöllisyyttä, jota työkyvyttömyyteni vuoksi menetin. Opimme koko ajan uutta koulutuksissa, toisiltamme ja asiakkailta. Ja mikä parhainta – saamme olla mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä ja apua tarvitsevien asiakkaiden auttamistyössä”, Tammilehto kiittelee.
Kirjoittanut kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.
Jutussa viimeisen kuvan alla pitää lukea Anne-Marie Tammilehto (EI Merja Jansson). Kiitos.
Moikka,
kiitos huomautuksesta! Nimi on nyt korjattu oikeaksi.
HUS ja Laurea-ammattikorkeakoulu aloittivat yhteiset kokemusasiantuntijakoulutukset 2017 ja ensimmäiset kokemusasiantuntijat valmistuivat toukokuussa 2018. Tuolloin HUS aloitti kokemusasiantuntijaraatitoiminnan sekä rekrytoi kokemusasiantuntijoita mukaan toimintaansa kehittämään HUS:n palveluita. Tästä olisi paljonkin kirjoitettavaa ja kerrottavaa…
Moi! Jos haluat joskus kirjoittaa aiheesta, niin voidaan ehdottomasti julkaista kirjoitus täällä 🙂 Olisi nimittäin kiinnostavaa lukea myös kokemusasiantuntijatoiminnan alkuvaiheista. T. Anna